Syyttävä Sormi
takakansi:
Lymstockin kylään leviää nimettömiä kirjeitä. Yksi toisensa jälkeen ovat kyläläiset vastaanottaneet näitä herjoja, kiihtyneet, kalvenneet, kätkeneet häpeillen kaappeihinsa tai heittäneet tuleen. Sitten tulee tietoon ensimmäinen itsemurha, ja toinenkin. Kuka on seuraava? Mutta neiti Marplen poskilla palavat punaiset täplät: tuntemattoman kirjoittelijan juonet tulevat kohtaamaan armottoman vastuksen.
Tämä sota-aikaan sijoittuva, Vuonna 1943 ilmestynyt tarina on Agathan oma suosikki.
Minun arvaus murhaajasta meni ihan väärin :D Vaikka murhaajan paljastuttua se oli kyllä aika selvää että sehän se on.
Minun suosikki Christie kirjaksi tämä ei pääse, tuntui vähän että neiti Marple oli väkisin ahdettu mukaan, kun hän tuli niin loppuvaiheessa ja muutamalla sivulla tarinaan mukaan. Mutta ei tämä ollenkaan huono kirja ole :)
Luin toisenkin Chistien Marple kirjan.
Neiti Marplea ei petetä
takakansi:
Carrie Louisella on taipumus ihastua vääriin miehiin. -Taas uusi höyrähtänyt tyyppi, sanoo hänen sisarensa kolmannesta aviomiehestä, joka on perustanut koulukodin nuorisorikollisille. Paikka vilisee pahatapaisia poikia, henkilökuntaa sekä sukulaisia, jotka mainitaan testamentissa. Sisar arvelee, että Carrie Louise on vaarassa. Ja talon ilmapiirissä on jotakin outoa.
Outoa hyvinkin, huomaa neiti Marple saapuessaan kartanoon, mutta koskeeko se hentoa, sydämellistä talon rouvaa, jota kaikki näyttävät jumaloivan? Jännitys huipentuu myrkkyyn ja laukauksiin.
Mysteerio alkaa selvitä vasta,kun neiti Marple tulee ajatelleeksi taikatemppuja, varsinkin sitä missä nainen sahataan kahtia.
Taaskin minulla oli epäilykset murhaajasta, mutta en minä sitä ihan keksinyt :D. Tässäkin murhaaja oli aika selvä tapaus loppujen lopuksi, Christie jättää kuitenkin aika hyviä vihjeitä murhaajasta. Mutta ne tajuaa yleensä vasta kirjan lopussa :D.
Melkein kaikki kirjan henkilöt kävivät murhaajaksi ja se oli minusta vain hyvä.
Tässä kirjassa neiti Marplekin oli mukana ensimmäisestä sivusta asti, niin siitä ei tällä kertaa voi valittaa :D
Tämmöistä pientä juttua tällä kertaa
Minun arvaus murhaajasta meni ihan väärin :D Vaikka murhaajan paljastuttua se oli kyllä aika selvää että sehän se on.
Minun suosikki Christie kirjaksi tämä ei pääse, tuntui vähän että neiti Marple oli väkisin ahdettu mukaan, kun hän tuli niin loppuvaiheessa ja muutamalla sivulla tarinaan mukaan. Mutta ei tämä ollenkaan huono kirja ole :)
Luin toisenkin Chistien Marple kirjan.
Neiti Marplea ei petetä
takakansi:
Carrie Louisella on taipumus ihastua vääriin miehiin. -Taas uusi höyrähtänyt tyyppi, sanoo hänen sisarensa kolmannesta aviomiehestä, joka on perustanut koulukodin nuorisorikollisille. Paikka vilisee pahatapaisia poikia, henkilökuntaa sekä sukulaisia, jotka mainitaan testamentissa. Sisar arvelee, että Carrie Louise on vaarassa. Ja talon ilmapiirissä on jotakin outoa.
Outoa hyvinkin, huomaa neiti Marple saapuessaan kartanoon, mutta koskeeko se hentoa, sydämellistä talon rouvaa, jota kaikki näyttävät jumaloivan? Jännitys huipentuu myrkkyyn ja laukauksiin.
Mysteerio alkaa selvitä vasta,kun neiti Marple tulee ajatelleeksi taikatemppuja, varsinkin sitä missä nainen sahataan kahtia.
Taaskin minulla oli epäilykset murhaajasta, mutta en minä sitä ihan keksinyt :D. Tässäkin murhaaja oli aika selvä tapaus loppujen lopuksi, Christie jättää kuitenkin aika hyviä vihjeitä murhaajasta. Mutta ne tajuaa yleensä vasta kirjan lopussa :D.
Melkein kaikki kirjan henkilöt kävivät murhaajaksi ja se oli minusta vain hyvä.
Tässä kirjassa neiti Marplekin oli mukana ensimmäisestä sivusta asti, niin siitä ei tällä kertaa voi valittaa :D
Tämmöistä pientä juttua tällä kertaa
Kommentit