Halusin kokeilla kirjaesittelyä/ arvostelua/ juttua. Luen paljon kirjoja, mutta olen ollut aina huono kaikenlaisissa arvosteluissa, kerron yleensä liikaa tai liian vähän, mutta kokeillaan nyt sitten.
 
Luin Raija Orasen Fanny kirjan. Laitan tähän alkuun sen takakansi tekstin:
 
Nuori Fanny Grahn loistaa häikäisevimmillään teatterin sensaatiomaisena tähtenä, kun hänen elämänsä saa uuden suunnan: Paul  Sinebrychoff junior astuu kukkineen hänen pukuhuoneensa ovelle eikä suostu perääntymään. Paulin lanko Ferdinand Wahlberg, korea sotilaslääkäri ja suosittu näytelmäkirjailija, joutuu väistymään suurpanimon tulevan pääjohtajan tieltä.
 
Fanny Sinebrychoff siirtyy kohun saattelemana ramppivaloista Bulevardille, Helsingin rikkaamman teollisuussuvun saleihin. Niiden suojiin Fanny ja Paul alkavat koota yhä hienostuneemmaksi muodostuvaa taidekokoelmaansa. 
 
Paul Sinebrychoff luo liiketoiminnallaan kansallista pääomaa ja teollisuutta ja tuntee raivoa venäläistämistä kohtaan. Wahlberg, kenraalikuvernöörin henkilökohtainen ystävä, puolestaan aateloidaan kiitokseksi tsaarin uskollisesta palvelemisesta. Fanny on molempien miesten luotettu ja kummallekkin rakas.
 
Fanny kuvaa kiehtovasti Suomen kansallisen kulttuurin ja talouden syntyvaiheita. Sortotoimien ja kansalaissodan vuosia valaistaan poikkeuksellisesta näkökulmasta: tsaarihallinnon, talouden ja taiteen luoman ilon kannalta. Romaanin päähenkilöt ovat velvollisuuksiensa ja kutsumustensa paineissa rakastavia ja kärsiviä ihmisiä, joiden elämänpiiri lumoaa lukijansa.
 
Näin kertoo siis kirjasta takakansi.Raija Oranen kertoo kirjan lopussa, että kirja pohjautuu Ferdinand von Wahlbergista kertovaan näytelmään. Myös Sinebrychoffit perustuvat todellisiin henkilöihin. En tiedä miten paljon heissä on kirjailijan itsensä keksimää.
 
Kirja oli aika erilainen, kuin mitä olin kuvitellut. Kuvittelin sen olevan enemmänkin kuvaus Fannysta, teatterista ja näyttelemisestä, mutta huomasin siinä olevan paljon muutakin. Oikeastaan kirjan lopun huomautus, että se perustuu Wahlbergista kertovaan näytelmään, kertoo aika paljon. Kirja alkaa kyllä Fannyn kuvailulla, mutta sekin on kerrottu Wahlbergin näkökulmasta. Wahlberg tuntui muutenkin minusta paljon enemmän päähenkilöltä kuin Fanny, joka vaikutti enemmänkin eri henkilöitä yhdistävältä hahmolta.
 
Pidän historiasta ja tässä kirjassa historialliset faktat oli kerrottu hyvin, ilman pitkiä ja turhia jaarituksia. Taidetta tuntevat saavat varmaan minua enemmän iloa kirjassa kerrotuista taiteilijoista ja tauluista.

Kirjassa oli melkein koko ajan aika kepeä ja hauskakin tunnelma, vaikka siinä käytiin läpi niin Suomen sisällissotaa ja perheenjäsenten huolia.
 
Suosittelisin Fannya ainakin historiallisista kirjoista pitäville. Kaipa romanttisten kirjojenkin lukijat saavat tästä jotakin irti.
 
En oikein keksi, mitä muuta kertoisin kirjasta. Ehdotelkaa mitä haluaisitte kirjoista kuulla, tulen varmasti kirjoittelemaan muistakin lukemistani kirjoista jotakin :D